Hän hymyili maailmalle,

kun sydän huusi tuskaa.

Hän pakeni halauksia,

kun muuri oli murtumaisillaan.

Hän sai halauksen,

joka esti kaikkea hajoamasta.

Hän itki,

kun kääntyi kohti kotia.

Hänen oli vähän helpompaa

astua askeleensa,

takaisin kotiin.